Jalkaan sattui – Vaimo antoi kyydit

Pyhä Tunturimaratonilta 11.8.2018

Erilaiset jalkavaivat ja vammat ovat varsin yleisiä juoksemista harrastavalle ja aniharva niiltä kokonaan välttyykään. Juoksussa harvemmin tulee traumaperäisiä vammoja, jos vain pystyssä lenkkipolulla pysyy. Joten juoksuvammat ovat yleensä erilaisia rasitusvammoja.
Vammoja ei pysty täysin välttämään, mutta tietyillä toimenpiteillä niiden syntyä voi koittaa ennaltaehkäistä:

– Vaihtele alustaa millä juokset
– Vaihtele juoksurytmiä, juoksumatkoja jne.
– Pyri korjaamaan tekniikkavirheet juoksustasi
– Huolehdi lihashuollosta ja riittävästä levosta
– Lämmittele ja jäähdyttele

Joskus vammat ovat pieniä kolotuksia, jotka tulevat ja menevät. Tänään juostessa tuolta kolottaa, mutta huomenna siitä ei ole tietoakaan. Joskus vammojen hoito vaatii kevennettyä harjoittelu tai hyvin lyhyttä, päivän parin taukoa harjoittelusta.
Sitten on näitä vammoja, mitkä vaativat pitkän levon ja kenties oikeanlaista kuntoutustakin parantuakseen. Ääripäässä ovat tietysti leikkaushoitoa vaativat rasitusvammat.

Itselläni näitä pikkukolotuksia on lähestulkoon aina, mutta kuten sanottu, ne tulevat ja menevät. Nyt kuitenkin heinäkuun helteillä alkoi issias-tyylinen kipu, joka lähti pakarasta ja vihmoi ikävästi reiden ulkosyrjään, takareiteen ja pohkeen ulkosyrjään. Se kuitenkin helpotti aina kun kroppa lämpeni ja sen yhtään vaivaamatta juoksin Tunturimaratoninkin läpi. Tunturimaratonin jälkeen kipu muuttui takareiden kivuksi, joka pikku hiljaa on perkelöitynyt kohtuullisen ja erittäin kovaksi.
Koitin vammaa parannella putkirullailemalla, hieronnalla ja parin päivän totaalilepojaksoilla. Kalenteriin oli kuitenkin merkittynä Midnight Run 10 km ja Espoon rantamaraton, joten oli ikään kuin pakko treenata, eikä pidempiä lepojaksoja tohtinut pitää. Viimeisen parin viikon ajan juokseminen on kuitenkin ollut kivuliasta vaihdellen kovasta kivusta sietämättömään kipuun.

Haukotuttaa Helsinki Central Park Runin (10 km) jälkeen 30.6.2018

Tänään tuli sitten stoppi. Lähdin 15 km vauhtikestävyyslenkille, joka kuitenkin kivun takia muuttui nopeasti peruskestävyyslenkiksi. 7 kilometrin kohdalla homma meni linkuttamiseksi ja 8 kilometrin kohdalla oli pakko soittaa vaimo autolla hakemaan. Vaimon saapuessa, ei tarvinnut edes liioitella linkkaamista ja teeskennellä kipeämpää. Sen verta koipeen sattui.

Olin jo aikaisemmin vetänyt kalenterissa henkselit Midnight Runin päälle, mutta nyt joutui myös Rantamaraton kohdalla nostamaan kädet pystyyn.

Nyt laitetaan juoksu totaalitauolle ensin viikoksi, jos tarve vaatii, toiseksi ja vaikka kolmanneksi. Juoksutauon aikana tehdään kova voimaharjoittelujakso, mikä tukee juoksemista sitten kun sitä taas kykenee tekemään.

Kisojen väliin jättäminen tietysti harmittaa, mutta tällaiselle hupijuoksijalle ne eivät ole elämää suurempi juttu. Joten eiköhän tästä pikkuketutuksesta selvitä ilman tsemppiviestejä, jaxuhaleja ja urheilupsykologeja.

Huippujuoksija Topi Raitanen ja wannabe-juoksija

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *